Tiiminvetäjä miettii, miten kampanja saadaan liikkeelle. Rahastonhoitaja miettii jotain muuta: mihin tiliöintiin tuotto kirjataan, tarvitaanko rahankeräyslupa ja pitääkö tuotosta maksaa veroa. Nämä kysymykset toistuvat lähes jokaisessa yhdistyksessä, joka harkitsee tuotemyyntikampanjaa – ja hyvä uutinen on, että vastaukset ovat yksinkertaisempia kuin moni pelkää. Tämä artikkeli on kirjoitettu nimenomaan hallituksen ja rahastonhoitajan näkökulmasta, ei tiiminvetäjän.
Tiivistetysti: Suomessa on noin 100 000 rekisteröityä yhdistystä, ja niistä yli 2 000 uutta rekisteröitiin vielä vuonna 2025 (PRH). Suurin osa niistä tarvitsee jossain vaiheessa lisärahoitusta toimintaansa. Tuotemyyntiin perustuva varainhankinta ei ole sama asia kuin rahankeräys, eikä siihen tarvita rahankeräyslupaa – mutta rahastonhoitajan kannattaa silti tietää, miten tuotto kirjataan ja mitä verotuksessa huomioidaan.
Miksi tämä näkökulma puuttuu useimmista varainhankintaoppaista?
Suurin osa varainhankinnasta kirjoitetusta sisällöstä puhuu tiiminvetäjälle: miten kampanja käynnistetään, miten linkkiä jaetaan, miten joukkue innostuu mukaan. Se on tärkeää, mutta yhdistyksen hallitukselle ja rahastonhoitajalle jää usein oma, erillinen kysymyksensä: miten tämä kaikki näkyy yhdistyksen taloudessa? Suomessa toimii noin 100 000 rekisteröityä yhdistystä (PRH), ja jokaisen niistä hallitus on vastuussa siitä, että talous hoidetaan sääntöjen mukaan.
Tämä vastuu ei katoa mihinkään, vaikka varainhankinta ulkoistettaisiin käytännössä lähes kokonaan tiiminvetäjälle tai vanhemmille. Hallitus – ja viime kädessä rahastonhoitaja – vastaa siitä, että yhdistyksen kirjanpito pitää paikkansa ja että toiminta täyttää sekä yhdistyslain että mahdollisen verolainsäädännön vaatimukset, riippumatta siitä, kuka käytännössä jakoi linkkejä.
Tarvitaanko tuotemyyntikampanjaan rahankeräyslupa?
Tämä on rahastonhoitajan yleisin kysymys, ja vastaus on selkeä: ei tarvita. Rahankeräyslaissa tarkoitettu rahankeräys tarkoittaa rahan pyytämistä yleisöltä ilman, että antaja saa vastikkeeksi mitään konkreettista. Tuotemyynnissä ostaja maksaa tuotteesta – esimerkiksi sukista tai alusvaatteista – täyden hinnan ja saa tuotteen vastineeksi. Kyse ei siis ole rahankeräyksestä, eikä sisäministeriön 2020 uudistama rahankeräyslaki koske sitä lainkaan (Sisäministeriö).
Tämä on käytännössä iso helpotus verrattuna esimerkiksi arpajaisiin, joihin tarvitaan aina joko arpajaislupa tai pienarpajaisilmoitus. Vertailimme näitä vaihtoehtoja tarkemmin artikkelissa Rahankeruu vai arpajaiset – kumpi kannattaa yhdistyksellenne?
Miten tuotemyyntikampanjan tuotto kirjataan yhdistyksen kirjanpitoon?
Käytännössä yhdistys saa kampanjan päätyttyä yhden summan – myyntipalkkion – tililleen. Tämä on helppo kirjata yhdeksi tulonlähteeksi kirjanpitoon, samaan tapaan kuin muukin yhdistyksen varainhankintatulo. Rahastonhoitajan kannattaa kuitenkin pitää mielessä muutama käytännön asia:
- Säilytä tosite tai raportti kampanjan tuotosta kirjanpidon liitteeksi
- Kirjaa tuotto varainhankinnan tuottoihin, ei esimerkiksi jäsenmaksutuloihin
- Käsittele rahaliikenne aina yhdistyksen omalla tilillä, ei yksityishenkilön tilillä
Kun rahaliikenne kulkee kokonaan verkkokaupan kautta eikä käteisenä, kirjanpito on huomattavasti selkeämpää verrattuna esimerkiksi käteiskeräykseen, jossa rahaa on saatettu kerätä useissa erissä eri henkilöiden toimesta.
Käytännön kannalta kannattaa myös sopia etukäteen, kirjataanko tuotto yhtenä isona kertaeränä kampanjan päättyessä vai useampana pienempänä eränä, jos maksut tulevat tilille jaksotetusti. Kumpikin tapa toimii kirjanpidollisesti, kunhan valittu käytäntö pysyy samana vuodesta toiseen ja on helposti selitettävissä esimerkiksi toiminnantarkastajalle.
Onko varainhankinnan tuotto veronalaista tuloa yhdistykselle?
Tämä on kysymys, johon ei ole yhtä yleispätevää vastausta jokaiselle yhdistykselle – se riippuu yhdistyksen yleishyödyllisyydestä ja siitä, kuinka laajamittaista ja säännöllistä toiminta on. Yleisenä nyrkkisääntönä satunnainen, kertaluontoinen varainhankinta (kuten yksi kampanja retkeä tai matkaa varten) on tyypillisesti erotettavissa jatkuvasta elinkeinotoiminnasta, mutta rajanveto tehdään aina tapauskohtaisesti.
Tämä ei ole verokonsultointia: jos yhdistyksellänne on epäselvyyttä siitä, miten juuri teidän tilanteenne tulkitaan, kannattaa tarkistaa asia joko oman kirjanpitäjän tai Verohallinnon kanssa ennen kampanjan aloittamista. Se on nopea puhelinsoitto, joka säästää selittelyltä myöhemmin.
Käytännössä useimmat kertaluontoiset, tiettyyn tarkoitukseen (esimerkiksi yhteen retkeen tai kalustohankintaan) kohdennetut kampanjat rinnastuvat tavanomaiseen yleishyödyllisen yhdistyksen varainhankintaan. Toistuva, ympärivuotinen ja laajamittainen tuotemyynti taas voi lähestyä elinkeinotoiminnan rajaa, minkä vuoksi juuri toistuvuus ja laajuus ovat asioita, joista kannattaa keskustella kirjanpitäjän kanssa etukäteen, ei vasta tilinpäätöksen yhteydessä.
Kuka yhdistyksessä vastaa kampanjasta käytännössä?
Selkein malli on, että kampanjan perustaa ja sitä hallinnoi nimetty vastuuhenkilö – usein rahastonhoitaja itse tai toinen hallituksen jäsen – vaikka varsinaisen linkin jakaminen on koko ryhmän, esimerkiksi joukkueen tai luokan, käsissä. Näin rahaliikenne ja raportointi pysyvät yhden henkilön hallinnassa, mikä helpottaa sekä kirjanpitoa että tilinpäätöksen laadintaa. Käytännön vaiheet kampanjan käynnistämiseen löytyvät artikkelista Miten rakentaa onnistunut varainhankintakampanja vaihe vaiheelta.
Entä rahaliikenteen turvallisuus?
Moni rahastonhoitaja kantaa vastuuta myös siitä, että yhdistyksen rahaliikenne on turvallista eikä altista petoksille. Kun maksut kulkevat kokonaan verkkokaupan maksujärjestelmän kautta eikä käteisenä yksittäisten jäsenten käsissä, riski katoaa käytännössä kokonaan. Aiheesta laajemmin artikkelissa Onko digitaalinen varainhankinta turvallista?
Miten kampanjan tuotto raportoidaan hallitukselle ja vuosikokoukselle?
Yhdistyksen vuosikokoukselle esitettävään toimintakertomukseen ja tilinpäätökseen kannattaa kirjata kampanjan tuotto omana, nimettynä eränään – esimerkiksi ”tuotemyyntikampanjan tuotto, [vuosi]” – eikä hukuttaa sitä yleiseen varainhankintaerään. Tämä helpottaa sekä toiminnantarkastajan työtä että seuraavan vuoden hallituksen päätöstä siitä, kannattaako sama kampanja toistaa.
Usein kysyttyä rahastonhoitajalle
Pitääkö kampanjasta tehdä ilmoitus verottajalle etukäteen?
Tuotemyyntiin perustuvaan varainhankintaan ei liity samanlaista ennakkoilmoitusvelvollisuutta kuin rahankeräyksiin. Jos olette epävarmoja oman yhdistyksenne tilanteesta, kannattaa kuitenkin tarkistaa asia etukäteen kirjanpitäjän tai Verohallinnon kanssa.
Miten toimitaan, jos yhdistyksellä on useampi samanaikainen kampanja, esimerkiksi eri joukkueilla?
Selkeintä on pitää jokaisen ryhmän kampanja ja tuotto erillään omissa kirjanpidon kohdissaan, jotta jokaisen ryhmän tuotto ja käyttötarkoitus pysyvät jäljitettävinä.
Voiko kampanjan tuoton käyttää mihin tahansa, vai pitääkö se kohdentaa tiettyyn tarkoitukseen?
Yhdistyksen hallitus päättää tuoton käytöstä yhdistyksen sääntöjen ja tarkoituksen mukaisesti – usein tuotto kohdennetaan etukäteen ilmoitettuun tarkoitukseen, esimerkiksi retkeen tai kalustohankintaan, mikä myös motivoi jäseniä osallistumaan.
Vaikuttaako kampanjan tuotto yhdistyksen avustuskelpoisuuteen esimerkiksi kunnalta?
Tämä riippuu avustuksen myöntäjän omista säännöistä, joten kannattaa tarkistaa asia suoraan avustusta myöntävältä taholta – yleisesti ottaen satunnainen, kertaluontoinen varainhankintatulo ei kuitenkaan tyypillisesti vaikuta yleishyödyllisen yhdistyksen perusavustuskelpoisuuteen.
Yhteenveto
Rahastonhoitajan ei tarvitse pelätä tuotemyyntiin perustuvaa varainhankintaa – se ei vaadi rahankeräyslupaa, ja tuotto on helppo kirjata yhtenä eränä yhdistyksen kirjanpitoon. Epäselvissä verokysymyksissä kannattaa aina tarkistaa oma tilanne asiantuntijalta, mutta itse kampanjan pyörittäminen on hallinnollisesti kevyt prosessi.
Aloita varainhankinta jo tänään ja katsokaa yhdessä hallituksessa, mihin tuotto kannattaisi kohdentaa.
Lue myös
Lue lisää varainhankinnasta
Lataa ilmainen Varainhankintaopas 2026
Opi, miten luokka, joukkue tai yhdistys voi kerätä jopa tuhansia euroja ilman käteistä, tuotteiden jakelua tai turhaa paperityötä.
✅ Käytännön toimintamalli vaihe vaiheelta
✅ Vinkit onnistuneeseen kampanjaan
✅ Yleisimmät virheet – ja miten vältät ne
Täytä tietosi ja saat oppaan sähköpostiisi heti.